Kaupunki ja yhdistykset yhteistyössä

Yhdistykset ja kaupunki luottavat yhteiseen tekemiseen

– aito yhteistyö syntyy aidosta yhdessä tekemisestä

Kokkolan kaupunki, työllisyyspäällikkö Sanna-Mari Levijoki: Työkyky ja siitä huolehtiminen tulee olemaan yhteiskunnan hyvinvointimme edellytys

Työelämässä itsensä loppuun polttaneita, huonon johtamisen seurauksena irtisanomisia, koulukiusattuja ja syrjittyjä, sairauksien kautta kierteelle joutuneita. Ihmisenkokoisia elämiä ja tarinoita. Tämä variaatioiden eri kirjo mikä linkittyy vahvasti työelämään eri ikäisten kautta, on työllisyyspalveluiden arkipäivää. Eikä siinä ole mitään outoa. Mutta siinä on paljon outoa, miten me siitä puhumme ja vieläkin enemmän; mitä me sille teemme tai miten me tätä asiaa ratkomme.

Työllisyyden kuntakokeilussa on lähes 3000 asiakasta. Jo nyt tiedämme, että reilu puolet heistä eli yli 1500 ihmistä tarvitsee pikaisesti ja kipeästi terveys- ja kuntoutuspalveluita. Kaikilla on mahdollisuus olla työttömänä työnhakijana ja koska toimeentulon kukin tarvitsee, on usea heistä ollut vuosia väärällä etuudella. Palvelujärjestelmämme ei tunnista ja profiloi heitä siten, että he olisivat riittävän sairaita. Osin työhön meneminen on haastavaa. 

Samaan aikaan vallankumous työllisyydenhoidon kentällä on tulossa. Ajatellaan siten, kuten aina olisi pitänyt ajatella, että kaikista meistä on johonkin. Puhutaan täsmätyökykyisyydestä, lasista puoliksi täynnä ja kyseenalaistamme miten joku voi lukematta kirjan sisältöä pelkistä kansista päätellä kuka kykenee ja mihin? Kysytään, että jos joku haluaa tehdä 80% työtä ja toinen voi tehdä vain 80%? Että mikä ero näiden välillä on, kun lopputulema on sama? Yritykset sen sijaan pelaavat erilaisin toimintasäännöin ja myös heillä maailma on täynnä epävakautta eikä omalla hiellä ja yöunella hankitun yrityksen toiminnoilla voi tehdä rekrytointikokeiluja. Yritykset ovat kuitenkin se kenttä, joka luo elinvoimaa ja työtä alueille.

Järjestö- ja yhdistyskenttä tukee omalla roolillaan monia eri toimintoja.  Juuret, liima tai sidos, kuten itse sitä kutsuisin. Pehmeänä laskeutumisalustana siellä voi harjoitella ihmisen perustarpeita kuten kuulumista johonkin tai minäpystyvyyttä. Kuten tiedämme sekä positiivisen hyvän kehän, tunnistamme myös negatiivisen. Yksi asia johtaa herkästi toiseen ja se kolmanteen. Kun saa otteen arjesta, kokee pystyvyyttä. Ja kun kokee pystyvyyttä, herää toivo ja motivaatio. Sen jälkeen voi innostua opiskelemaan tai jatkamaan osaamisen jalostamista muualla. Näistä kuuluisista käsipareista täytyy myös huolehtia ja tunnistaa se, miten se tehdään.

Yksinäisyys tappaa ja kaiken näennäissosiaalisuuden äärellä koemme syvää yksinäisyyttä. Joku, joka kohtaa ja huomaa.  Mistä löytää se ihminen, jolla on aikaa juuri minulle? Tässä yhdistys – ja järjestökenttä loistaa ykköspallilla. Jos jossakin tehdään työtä arvojen mukaisesti ja suurella sydämellä, me kaikki tiedämme, että se on tuolla. Arvot tulevat olemaan kaikkien työntekijöiden ykkösvalintoja, kun pohditaan työnantajia: vastaako yrityksen arvot omiani ja toimitaanko siellä arvoilla, joilla kerrotaan toimittavan. Yhdistykset toimivatkin loistavina ponnahduslautoina silloin, kun omat jaksamisen ja pystyvyyden varastot ovat ehtyneet. Ja loogisesti ajateltuna, täysinä ja ladattuina jaksaa jatkaa matkaa toisaalle. Yhdistykset voivat toimia myös eri työtehtävien osalta loistavina esihautumoina, motivaation herättäjinä ja osaamisen kerryttämöinä.

Eri uudistukset peräänkuuluttavat integraatioita. Silti asiat toistetaan usein samoilla vanhoilla kaavoilla. Keskustelua hiukan pelätään, koska ajatellaan, että jonkun työtä arvostellaan. Mutta niin kauan kuin tavoite on asiakkaan parhaassa, ei vääränlaista keskustelua ole. Hyvinvointialueella tehdään myös työllisyystyötä, samoin kuin oppilaitoskentällä. Kun yhteinen tavoite läpileikkaa kaikkien toimintoja, asiat toimivat resurssiviisaasti ja palvelut ovat vaikuttavia.  Siksi jopa jokaisessa palaverissa, työryhmässä ja kokoonpanossa olisi aina tärkeää kysyä; ovatko täällä mukana kaikki ne, keitä tämä koskee ja keiden tulisi olla mukana, jotta saamme kokonaiskäsityksen ilmiöstä? Vai onko tässä me kaikki, jotka olemme aina olleet? Valitsemalla samoin, saadaan sama lopputulos.

Me Kokkolan kaupunkina otimme vuoden 2022 alusta käytäntöön mallin, jossa tuemme yhdistyksiä, jotta yhdistykset voivat tukea kuntalaisiamme. Me tiedostamme, mikä hiomaton timantti yhdistys- ja järjestökenttä on ja aiomme tehdä vahvaa verkostotyötä asian ympärillä. Meille kaikki on meitä ja kaikki olemme samassa veneessä. Kun luodaan hyvät ja yhteiset pelisäännöt, jossa palataan aina siihen kysymykseen, ”onko tämä hyvä asiakkaalle ja meille kaikille”, niin olemme strategisesti menossa aina oikeaan suuntaan.

Kosti ry järjestöpäällikkö, Kati Hyvönen – Yhdistystoiminta luo osallisuutta

Yhdistystoiminta voi edistää oman kohderyhmänsä edunvalvonnan tai palvelutarjonnan lisäksi hyvinvointia sosiaalisen osallistumisen kautta. Hyvinvointialueen yhdistysten ja julkisen sektorin jatkuva luonteva yhteistyö ja vuoropuhelu edistää kaikkien toimijoiden, ja ennen kaikkea asukkaiden hyvinvointia. Kun eri tahot tuntevat toistensa toiminnan, on mahdollista hyödyntää alueen osaamista ja resursseja optimaalisesti.

Eri yhdistykset osallistuvat omista lähtökohdistaan erilaisin tavoittein ja resurssein, mutta kaiken keskellä olevalle ihmiselle ei ole välttämättä olennaista mikä taho on kaiken takana. Tärkeintä on, että hän saa tilanteeseensa sopivan avun, tuen, paikan tai henkilön.

Monipuolinen hyvinvointia tukeva yhdistystoiminta säästää yhteisiä varoja ja mukautuu erilaisiin tarpeisiin. Tätä usein näkymätöntä hyvää koituu yhdistysten toiminnasta ja se säteilee alueen asukkaiden hyvinvointiin. Yhtä lailla kuin olemassa olevat ongelmat on helpompi havaita kuin hyvin toimivat asiat, on korjaavan työn kustannus ennaltaehkäisevän kustannuksia suurempi. Siksi yhdistysten toimintaedellytysten turvaaminen tarkoittaa myös sosiaalisten kontaktien, osallisuuden tunteen, oppimiskokemusten ja yhteenkuuluvuuden tunteen turvaamista. 

Haastammekin yhdistykset kertomaan perustyöstään ja onnistumisistaan isosti joka suuntaan!

Kokkolan Työttömät ry, toiminnanjohtaja Johanna Laakso: Pitkäaikaistyöttömien määrä on huolestuttava

Pitkäaikaistyöttömyys on Kokkolassa edelleen kaksinkertainen verrattuna kahden vuoden takaiseen, yli 600 henkilöä. Työttömien kokonaismäärä on pudonnut samalle tasolle, eli reiluun 1700 henkilöön, joka oli ennen koronaa, eli siihen nähden pitkäaikaistyöttömien määrä on erittäin korkea.

Pitkäaikaistyöttömien määrä on noussut valtakunnallisesti 63 000:sta 104 000:een.

Pitkäaikaistyöttömyys on sitkeää, siitä on vaikea päästä eroon. Jos pari vuotta sitten Kokkolassa oli n. 300 pitkäaikaistyötöntä ja nyt yli 600, se tarkoittaa sitä, että yli 300 henkilöä on pudonnut köyhyyden kuoppaan, usein perhe siinä mukana, koronan aikana. Meidän pitää yhdessä tehdä asialle jotain, että tämä 600 henkilön joukko ei jää pysyväksi määräksi tuleviksi vuosiksi, ja edelleen kasva. Emme voi olettaa, että samoilla resursseilla, joilla on hoidettu 300 henkilön pitkäaikaistyöttömien joukkoa, voitaisiin samaan tapaan yhtä laadukkaasti palvella yli 600 henkilön joukkoa.

Kokkolassa on pitkään hoidettu työttömyyttä valtakunnallisilla mittareilla erittäinkin hyvin, kymmenisen vuotta sitten Kokkola oli vielä Suomen parhaimmistoa, kun mitattiin sitä, paljonko kunta joutui maksamaan ns. sakkoja, eli osan pitkään työttömänä olleiden työmarkkinatuesta, valtiolle. Silloin pääsimme jopa alle miljoonaan, kun se viime vuonna oli jo 3,3 miljoonaa. Kun TE-palveluiden uudistus, eli siirto kuntatasolle tulee käytäntöön vuonna 2024, tuo summa voi olla jo ihan jotain muuta, jos nyt emme reagoi pitkäaikaistyöttömien määrään.

Pitkäaikaistyöttömien määrä ei ole vain kuntien ongelma, vaan siitä aiheutuvat lisäkulut tulevat myös hyvinvointialueille.

Kuntakokeilun tavoitteena on palvelurakenne, joka edistää parhaalla mahdollisella tavalla työntekijöiden nopeaa työllistymistä ja lisää työ- ja elinkeinopalvelujen tuottavuutta, saatavuutta, vaikuttavuutta ja monipuolisuutta. Näitä tavoitteita ei kunnat yksinään pysty saavuttamaan, vaan tarvitaan saumatonta yhteistyötä hyvinvointialueen kanssa, koska niin työhyvinvointi, kuin työttömyyshyvinvointikin on tärkeimpiä asioita työelämässä. Uudistuksen on tarkoitus tuoda palvelut lähemmäksi asiakkaita, huomioida palveluiden yhdenvertainen saatavuus, kielellisten oikeuksien toteutuminen ja turvata heikoimmassa työmarkkina-asemassa olevien palvelut. Kuntien ja hyvinvointialueen lisäksi tarvitaan yhteistyöhön laajasti yhdistykset ja järjestöt.

Työttömien yhdistys toimii työttömien hyvinvoinnin edistäjänä ja ylläpitäjänä monin eri tavoin. Työttömien yhdistys toimii myös äänitorvena ja edunvalvojana työttömiä koskevissa yhteiskunnallisissa asioissa. Työttömien yhdistykset ovat vähentyneet valtakunnan tasolla noin puoleen siitä mitä niitä oli enimmillään, ja työttömien yhdistysten taloudellinen epävarmuus on varmasti suurin syy siihen, että niin moni yhdistys on joutunut lopettamaan toimintansa, vaikka tarvetta toiminnalle olisi.

Kokkolan kaupungin uusi työllisyysavustus on nyt lähtenyt käyntiin, ja se on hyvä tapa kaupungille tukea paikallisia yhdistyksiä. Yhdistyksissä tehdään paljon ruohonjuuritason työtä työttömien hyvinvoinnin edistämiseksi, esimerkiksi vertaistuen avulla. Yhdistykset tarvitsevat riittävän määrän palkattua henkilökuntaa ja toimintaan soveltuvat tilat, niiden saaminen on taloudellisen epävarmuuden vuoksi usein henkilökunnalle suuri huolen aihe, ja se vie resursseja varsinaisesta työstä, eli työttömien auttamisesta. Olen huomannut käytännössä sen, että jos yhdistyksessä on taloudellisesti tiukkaa, myös siellä olevat työttömät ottavat siitä murheen itselleen, koska heille se on arkipäivää, että omassa elämässäänkin rahat ovat aina tiukalla, ja se on haitallista heidän mielenterveydelleen. Huoli heille tärkeäksi muodostuneen toiminnan loppumisesta on heille stressaavaa. Monen yhdistyksen toiminta auttaa myös kaikkien kuntalaisten hyvinvointia, ja se taas tuo työttömille heidän työskentelyynsä, vaikka kuntouttavassa työtoiminnassa, merkityksellisyyden tunnetta.

Vaikka pitkäaikaistyöttömien määrä on huolestuttava, olemme työttömien yhdistyksellä toiveikkaalla mielellä. Kehitämme omaa toimintaamme ja toivon myös, että kaupunki, hyvinvointialue, yhdistykset ja yritykset muodostavat seuraavien parin vuoden aikana tiiviin yhteisön, joka saa hyviä tuloksia aikaan. Olemme menossa parempaa tulevaisuutta kohti.

Vieritä ylös